Kotihoito

Milloin hampaiden harjaus tulisi aloittaa?

Lasten tulisi totuttautua hampaiden harjauksen jo aikaisessa vaiheessa, jotta siitä tulisi luonnollinen, jokapäiväinen rutiini. Ensimmäisten maitohampaiden pilkistäessä esiin voi hampaita jo harjailla pienellä, erittäin pehmeällä lasten hammasharjalla. Hammastahnaa ei tarvitse käyttää, pelkkä vesi riittää. Tarkoituksena ei niinkään vielä tässä vaiheessa ole saada hammasta puhtaaksi kuin totuttaa lapsi itse harjaukseen. Kuitenkaan liiallisen leikkimielinen harjaustapahtuma ei tule olla.

Kun lapsen ylä- ja alaetuhampaat (4+4 hammasta) ovat puhjenneet (n. 1 vuoden iässä) voi hampaiden puhdistuksen aloittaa vakavammassa mielessä.

Miten lapsen hampaat tulisi harjata?

Lapsen hampaat tulisi harjata aamuin illoin, matalafluorisella hammastahnalla, maitohampaiden puhjettua. Lasten niellessä paljon hammastahnaa tulisi käyttää vähemmän fluoria (F) sisältäviä hammastahnoja, esim. 125 ppm F. Suositeltava määrä matalafluorista hammastahnaa on noin lapsen pikkusormen kynnen kokoinen määrä hammasharjalla. Fluorin paikallinen käyttö suussa on hampaille tärkeämpää kuin fluorin saanti ruuansulatuskanavan kautta, esim. fluoritabletteja nielemällä.
Vanhempien olisi opastettava, autettava ja valvottava harjausta. Lasten ollessa pieniä vanhemmat tekevät varsinaisen puhdistuksen, vaikka lapsi itsekin harjaisi hampaansa.

Fluori

Fluorin lisääminen hammastahnoihin ja juomaveteen lienee yksi suurimmista syistä karieksen vähenemiseen viime vuosikymmeninä. Fluori ei kuitenkaan kokonaan ehkäise reikiintymistä.

Jos lapsi syö säännöllisesti ohjeen mukaan fluoritabletteja lapsuuden ajan, on mahdollisen fluorin yliannostuksen välttämiseksi parasta siirtää fluorihammastahnan käytön aloittaminen vasta 4. tai 5. ikävuoteen. Fluoritabletit tulee tällöin imeskellä tai pureskella rikki suussa paikallisen vaikutuksen aikaansaamiseksi. Puolivuotiaille tabletti voidaan antaa tarvittaessa pieneen vesitilkkaan liuotettuna.

Xylitoli (tai ksylitoli)

Ksylitoli eli koivusokeri on hyvä sokerin korvike ja vaikuttava-aine hammashoitotuotteissa , koska bakteerit eivät pysty käyttämään sitä ravinnokseen. Sen lisäksi ksylitoli vaikuttaa myönteisesti plakin (bakteeripeite hampaan pinnalla) koostumukseen, tehden plakin vähemmän tahmeaksi, hidastamalla plakin kasvua ja hapontuotantoa. Ksylitolia tulisi käyttää useasti päivittäin (jopa 5-6 kertaa päivässä), jotta sen vaikutus kestäisi pidemmän aikaa. Suuria määriä ksylitolia ei kuitenkaan voi kerralla nauttia, koska se aiheuttaa vatsavaivoja (ripulia ja ilmavaivoja).

Ksylitolia suositellaan käytettäväksi purukumeissa, imeskelytableteissa ja hammastahnassa.

Sorbitolia, toisin kuin ksylitolia, ei tulisi käyttää säänölliseti tai usein, koska bakteerit oppivat käyttämään sitä ravintonaan. Suurin osa hammastahnoista sisältää sorbitolia.